Avoin kirje päätoimittajalle

Hyvä vastaava päätoimittaja Kari Kivelä, saanen kutsua sinua tuttavallisesti Kakiksi, kuten verikoirasi Kaarina Hazard myötävaikutuksellasi kutsui kansanedustaja (eläkkeellä, kuollut, muttei kuopattu) Tony Halmetta elukaksi. Ymmärrän että lehtenne halusi päästä osingolle raadosta ja kalvaa sekä viimeisen kerran hyväksikäyttää miestä jota elämä oli kolhinut ja joka oli myös itse itseään kolhinut, niin kehässä kuin kehän ulkopuolellakin.

Te halusitte, hyvä Kaki, pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä hinnalla millä hyvänsä, mutta nyt arvostelukyky petti, niin kaupalliselta kuin journalistiselta näkökannaltakin. Te luotitte siihen, että suomen kansa sietää mitä tahansa keltaiselta lehdistöltä, mutta nyt Kaki hyvä, kohdistit verenimijän toimesi väärään henkilöön, sillä samalla kohdistit sen tavallisiin suomalaisiin mitä karmeimmalla tavalla.

Te alistitte miehen, joka puolusti veteraaneja, naisia ja lapsia, sekä suoraselkäisesti puhui kansalle kansanomaisesti oikeudentajusta, joka meitä tavallisia makkaraniskaisia elukoita yhdistää. Te näitte helpon uhrin, joka on helppo ryöstää, mutta ette huomanneet nurkan takana odottavaa suomenkansaa, joka on valmis auttamaan avutonta, kuten Tonykin oli valmis eläessään tekemään.

Katsoit olkasi yli, uskoen ettei kukaan huomaa ja päästit verikoirasi avuttoman kimppuun. Verikoirasi, luontaisiin vietteihinsä tukeutuen kävi uhriin kiinni sinun katsellessa sivusta. Nyt vain kävi niin, että tuulipukuinen kansa huomasi verikekkerinne ja päätti siihen puuttua.

Kiinni jäätyänne alkoi selittely. Te yrititte verhota tarkoituksen mediakritiikiksi, samalla tavalla kuin raiskaaja yrittäisi selitellä tekoaan itsekritiikiksi. Mediakritiikki ei tarkoita sitä, että media käy uhrin kimppuun, vaan sitä että mediaa kritisoidaan. Hyvä Kaki, tämä kirjoitus on mediakritiikkiä ja sen lisäksi ammattitaitoonne kohdistuvaa kritiikkiä. Kolumnisti Kaarina Hazardin ammattitaitoa en voi kritisoida, koska sitä ei ole.

Tiedän, että Te ette tee kohusta johtuen "johtopäätöksiä", kuten tapana on sanoa, mutta toivon että jotkut muut tekevät johtopäätöksiä puolestanne. Olkoon ne sitten työnantajanne tai lukijat ostotottomuksineen, mutta varmaa on että te ette nouseet kärkeen suomalaisten "Ostaisitteko tältä päätoimittajalta käytetyn auton" -listalla.

Pahoittelen etten voi päättää kirjettä fraasilla "Kunnioittaen", koska painaisin tämän kohteliaan tervehdyksen lokaan, vaan joudun turvautumaan kolumnistinne määrittelemään tasoon pohjautuen, seuraavaan tervehdykseen.

XXXXXXXXXXXXX (onneksi osasin itse sensuroida. Sitä kutsutaan itsekritiikiksi)

pate ensimmäinen

Tanja kieltää totuuden.

Jaahas, ei tullut yllätyksenä Tanja Karpelan vuodatus, että väkivalta ei ole maahanmuuttajien ongelma. Se on kuulemma miesten ongelma, ja siten ymmärtääkseni myös maahanmuuttajien ongelma. Naiset ovat kuulemma päässeet irti sukupuolensa kahleista (mitä ne ovat) miehiä paremmin. Miehet ovat hänen mukaansa asiassa lähes satavuotta heitä jäljessä.

" Miehisessä ihannekuvassa mies edelleen ottaa ja jättää, mies on elättäjä ja perheen pää. Kun näin ei tosielämässä käy, on miehen kunnia ja naisen henki vaarassa." Karpela kirjoittaa.

Karpela ei ole ottanut huomioon virallisia tilastoja, missä vääjäämättömästi voidaan osoittaa päinvastaista, eli väkivalta on todellakin maahanmuuttajien ongelma ja siten myös suomalaisten ongelma. Jos suomalainen mies on kahleistaan(?) vapautumisessa lähes satavuotta naisia jäljessä, niin mm. muslimimiehet ovat sitten lähes tuhatvuotta jäljessä.

Suomalainen mies on vapautunut sairaan kunnian ja rajoittavan uskonnon kahleista jo aikoja sitten. Muslimimiehiä ohjaa vielä muinaiset käsitykset miehen kunniasta ja uskonto velvoittaa näin tekemään.

Jännittävää miten Tanja Mikälie Huomenna Karpela saa maahanmuuttajien rikokset käännettyä miesten yleisiksi ongelmiksi. Eikö maahanmuuttajien väkivaltarikoksia, jotka kohdistuvat naisiin, lapsiin, ym muihin ryhmiin, voi vain käsitellä maahanmuuttajien väkivaltarikoksina. Ei, voi vaan ne pitää upottaa isompaan kuvaan ja sitä kun oikein kaukaa ja oikealla ideologialla tarkastelee, sitä ei edes huomaa. Näin ollen avaruudesta katsellessa voitaisiin päätellä, ettei maapallolla tapahdu ollenkaan väkivaltarikoksia, kun niitä ei näe.

Nyt Tanja huutelee jäähyaitiosta ettei se ollut maali, vaikka maalikamerat, tuomarit, pelaajat ja katsojat sen aukottomasti todistavat. Tanja kieltää sen, koska tulos ei ollut halutunlainen. Sellon maahanmuuttaja teki nyt viisi "maalia" ja Tanjan on se hyväksyttävä. Nämä "maalit" menevät nyt niihin tilastoihin, jotka Tanja kieltää ulostulollaan.

Se joka pystyy osoittamaan, että väkimääräänsä suhteutettuna maahanmuuttajat eivät tekisi huikeasti enemmän väkivaltarikoksia, kuin suomalaiset, pystyy osoittamaan myös painovoimateorian vääräksi. Tanja on lähellä tätä.

Tanja ja muut totuuden kieltäjät, seisovat selkä ovea vasten, joka natisten pyrkii avautumaan ja tuomaan totuuden esille. Nämä "totuuden vartijat" eivät pysty ovea enää kauaa pitämään kiinni. Tietoa valuu koko ajan enemmän ja enemmän oven rakosesta, kunnes kaikki totuus on valunut ulos, tehden nämä "totuuden vartijat" tarpeettomiksi, yhtä tarpeettomiksi kuin he nytkin ovat.

He heikentävät nyt tieten tahtoen yhteiskuntaamme, mutta sen vahvistamisen aika on kohta edessä, kun olemme heistä päässeet seuraavissa vaaleissa eroon. Sinä olet silloin äänelläsi pelinrakentaja!