Oli syksy ja myrskyinen yö

Opiskelija neitosen ilta oli mennyt mukavasti, tanssia, pikkuisen juomaa ja hyvää seuraa. Kävellessään kotia kohden hän ajatteli sitä mukavaa poikaa, minkä kanssa oli pitkään jutellut illan aikana. Lämmin tunne valtasi mielen kun hän kosketti taskussaan pojan antamaa käyntikorttia. Olisi ihanaa tavata hänet uudestaan pian. Kaisaniemen puisto näyttäytyi kauneimmillaan tähtikirkkaana yönä, haaveilevan tytön astellessa ajatuksissaan läpi hiljentyneen kaupungin.

Haaveilu keskeytyi lujaan otteeseen käsivarresta, pian toinenkin käsipari otti kiinni tukasta repäisten. Pian mustia käsipareja oli enemänkin hennon tytön vartalolla, raahaten häntä kohti pusikkoa, joka tarjoaisi näkösuojaa, niille jotka näkösuojaa tarvitsevat.

Kömpelöt englannin kieliset komennot, avustavat lyönnit ja ruumiin osien voimakas vääntö sai tytön vartalon pusikossa hyökkääjien haluamaan asentoon. Tyttö oli pakotettu kumartumaan eteenpäin ja voimakkaat kädet avasivat housuja vetäen ne alas. Sormet tunkeutuivat väkivaltaisesti hänen sisäänsä. Kyynelten sumentaneet silmät näkivät mustan sukupuolielimen aivan kasvojen lähellä. Tukasta repien tyttö vaadittiin ottamaan se suuhun samalla kuin toinen tunkeutui takaa päin hänen sisäänsä.

Hyökkääjät tunsivat elävänsä, tunsivat miehuutensa, kuten heidän esiisänsä olivat tunteneet vuosituhansien ajan. Jos hyökkääjillä kiiman hetkellä olisi tullut kiitollisuus mieleen, olisivat he tunteneet kiitollisuutta Astrid Thorsia kohtaan, kiitollisuutta pohjoista kansaa kohtaan, joka mahdollistaa tämän ikiaikaisen tavan nauttia, ja vielä hyvällä rahalla jota heille vastikkeettomasti annetaan.

Tytön haaveet pirskottiin jokaisella väkivaltaisella työnnöllä aina vaan pienempiin palasiin. Se kipu, se veri, ne olivat pienimmät huolet. Avuttomuus, jota tyttö tunsi oli musertava. Kukaan ei auttaisi, kuitenkin tämä valtion taholta sallittiin. Tunteettomat tummat kasvot, väkivaltaiset kädet ja sykkivät elimet hänen sisällään oli nykyhetkeä, missä tytöltä oli riistetty kaikki ihmisarvo. Hän oli vain se yksittäistapaus, pieni lieveilmiö maahanmuuttajien kotoutumisessa. Esittäisikö Astrid pahoittelut tapahtuneesta, ei, hän vaatisi lisää rahaa näiden hyökkääjien kotouttamiseen.

Uutta elämää tuovien siittiöiden tahriessa hänen sielunsa, sisimpänsä, hän ei ajatellut vielä hetki sitten mieltä lämmittävää käyntikorttia, vaan kuolemaa. Kuolemaa siksi että se ei voisi olla pahempaa kuin nykyhetki. Kuolema oli lähempänä kuin elämä. Se oli yhden sydämmenlyönnin päässä. Hyökkääjille kuitenkin riitti laukeaminen ja nöyryyttäminen. Kuolema siirtyi taas kauemmaksi, kun kovan, tainnuttavan lyönnin jälkeen joukkio lähti juosten pois. Maassa maatessaan tajuton tyttö olisi satelliitista katsottuna näyttänyt maassa makaavalta raiskauksen uhrilta. Sitä hän varmaankin oli pienessä mittakaavassa, mutta hän oli oikeasti vain maahanmuuttopolitiikan pieni sivuraide, joka ei saa herättää keskustelua maahanmuuttajien käyttäytymisestä. Hän oli kulttuuriero. Hän oli yllätysrakastelun osapuoli. Mitäs läksi.

Voitko sinä vaikuttaa asiaan, tai ylipäätänsä haluatko. Jos haluat, niin äänestä. Äänestä sellaista ehdokasta ja puoluetta, joka haluaa varmistaa ettei tätä koskaan enää tapahtuisi. Jos kyseessä olisi tyttäresi, kuten voi joskus ollakin. Olisitko silloin halukkaampi äänestämään, vai riittääkö nykyhetki viemään sinut äänestyskoppiin piirtämään äänestysnumeron muodossa ison "EI ENÄÄ".

Ryhdy Sukariksi

Oletko ajatellut ryhtyä tukemaan politiikkaa rahallisesti. Minä olen. Olen koko ikäni ollut Kokoomuksen miehiä ja jatkossakin ääneni menee tälle hienolle ja isänmaalliselle puolueelle. Puolueen päälinjat ovat yhteneväisiä omieni kanssa, mutta joiltakin osin haluaisin kärkevämpää kannanottoa.

Hyvänä esimerkkinä on kritiikitön maahanmuutto, johon puolue ei juurikaan ota kantaa, vaan noudattelee muiden isojen puolueiden kaltaista konsensusta, eikä uskalla edes sanoa ääneen lausetta "maahanmuuttajien tekemät rikokset". Lisäksi monet, kulttuurien kohtaamisesta aiheutuvat ongelmat lakaistaan täysin maton alle. Esimerkkejä olisi toki lisääkin, mutta palataan varsinaiseen aiheeseen. Politiikan rahalliseen tukemiseen.

Minä aion tukea rahallisesti puoluetta ja ehdokasta kotikonnuillani, joka tuo em. ongelmia voimakkaasti esille puheenvuoroissaan. Olen jo puolueen ja henkilön valinnut. Ääneni menee kuitenkin kokoomukselle. En pidä puoluetta suurena uhkana kokoomukselle, sitä vastoin kritiikitöntä maahanmuuttoa pidän suurena uhkana kaikille puolueille ja suomenkansalle. Pidän tukeani saavaa, kokoomuslaisten julkituomattomien ajatuksien, esilletuojana.

Kokoomuksen rahatilanne on hyvä laajan verkoston ansiosta, mutta pienemmän isänmaallisen puolueen rahavarat, saatikka ehdokkaiden, ovat kortilla. Siksi tulen tukemaan ja myös etsimään muita tukijoita. Haluan että tämän kaltaiset henkilöt saavat enemmän ääniä ja vaikutusvaltaa, niin kotikaupunkien valtuustoissa, kuin eduskunnassakin. Se on koko kansan etu.

Sinäkin voit ystäviesi kanssa toimia samoin. Voitte valita puolueenne ja ehdokkaanne vapaasti, tukea niitä, jotta Teille tärkeät asiat, joita omapuolueenne ei aja, saisi riittävästi kannatusta.

Näin olet vaikuttamassa kahdella rintamalla, asioissa mitkä ovat mielestäsi tärkeitä. Takaamalla arvojesi edunvalvonnan laajasti, saat helpommin mieleisesi suomen.

Hei, me ympärileikataan!

Sosiaali ja terveysministeriö on veitikkamaisesti sallimassa poikien ympärileikkaamisen suomessa. Sosiaalitantat katsovat lapsen silpomisen olevan ihan OK juttu nykysuomessa. Joku irvileuka voisi väittää ministeriön olevan rähmällään monikulttuurisuus hömpötyksen edessä.

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmat voivat, niin halutessaan leikata poikalapsen kehosta palasen irti, lääkärin avustamana ja suomen valtion sallimana. Tällä kertaa on päätetty että irroitettava osa sijaitsee pienen pojan sukuelimissä. Voidaanko tulevaisuudessa sallia myös muiden ruumiinosien irroittamisia pieneltä lapselta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä hypittäisiin riemusta, jos halukkaat voisivat irrottaa pieneltä tytöltä vaikkapa klitoriksen. Näinhän tehdään kulttuureissa, joita sosiaalitantat kilvan ihannoivat.

Minkälainen on ihminen, joka haluaa leikata pieneltä lapseltaan palasen pois. Onko sellainen ihminen sovelias vanhemmaksi. Entä minkälaisia ovat viranomaiset, jotka sallivat tämän tehtävän pienelle lapselle. Ovatko he soveliaita hoitamaan virkaansa. He eivät ainakaan aja tämän silvotun lapsen etuja.

Nämä silvotut lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa muiden ihmisten kanssa. He eivät saa hallita omaa kehoaan, eivätkä pitää niitä kehon osia, jotka syntymässään saavat.

Pitää myös muistaa, että mies päättää asian perheessä, leikataanko pienen pojan sukupuolielimestä palanen pois. Ympärileikkauksen kieltävä laki olisi, edes teoriassa, mahdollistanut naisen mielipiteen. Vetoamalla lakiin, nainen olisi saanut äänensä kuulumaan. Toki väkivallan uhka naiselle silloinkin olisi suuri näissä "kulttuureissa".

On jännittävää ajatella, että suomessa ei saa typistää joidenkin koirarotujen häntää, mutta pienen lapsen sukupuolielintä voidaan leikata uskonnollisista syistä. Voisiko koiran omistajat vedota uskonnollisiin syihin hännäntypistys asiassa. Tuskin.

Käsittääkseni suomessa ei myöskään sallita terveen ruumiinosan (esim. jalka) amputoimista, asiakkaan niin halutessa. Siis aikuisen ihmisen niin halutessa. Sitä vastoin suomessa sallitaan aikuisen ihmisen vaatia leikattavaksi toisen ihmisen ruumiinosia. Käsittämätöntä.

Lainaan tekstiä http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/30929-poikien-ymparileikkaus-halutaan-sallia

"Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiehdotusta, jonka mukaan ympärileikkaus olisi hyväksyttävää, kun sen tekee lääkäri vanhempien toiveesta ja lapsen suostumuksella."

Lainaus kiinni: Siis, vanhempien toiveesta, ei lapsen toiveesta. Lisään tähän "toivelistaan" vielä "Sosiaali- ja terveysministeriön toiveesta".

Tekstissä mainitaan myös "lapsen suostumuksella" ja lisään "Sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella".

Mietitäänpä hieman "lapsen suostumusta" esim. muslimiperheessä. Onkohan muslimi-isällä vaikea suostutella pieni poika ympärileikattavaksi. Mitkähän mahtaa olla muslimi-isän suostuttelukeinot, ei kai vaan väkivalta.

Nyt tulee hienoin kohta ministeriön lakiehdotuksessa. Valmistelussa varmaankin osattiin huomioida, että jotkut kurittomat kakarat eivät välttämättä haluaisikaan palasta pois sukupuolielimestään. Ministeriön mukaan pienen lapsen kohdalla ratkaisisi vanhempien kanta. Eli ei tarvitakaan lapsen suostumusta silpomiselle.

Näin meillä on aukoton järjestelmä ja ei muuta kuin leikkaamaan palanen pippelistä pois. Kaksi/kolmasosaa on tyytyväisiä, eli vanhemmat ja ministeriö. Lapsella ei niin väliä olekaan.