Huostaanotettu maanosa

Afrikka, tuo Tarzanista, kuolevista lapsista, hirmuhallitsijoista ja kehitysavusta tunnettu maanosa, on jatkuvan länsimaisen holhouksen alla. Tämä kirjoitus kertoo länsimaiden loputtomasta syyllisyydestä, luonnonvaroiltaan maailman vaurainta maanosaa kohtaan.

Alkujaan afrikan mantere oli omillaan, ja omilla ongelmillaan sekä mahdollisuuksillaan, oleva manner, joka rakensi ja tuhosi itseään ilman ulkoisia vaikutteita. Eli, olot olivat juuri niin kuin afrikkalaiset itse halusivat. Heillä oli vapaus kehittää mannertaan omilla ehdoillaan, omaan haluamaansa suuntaan. Sitten alkoivat länsimaiset vaikutteet tunkeutua mantereelle ja neitseellinen afrikka alkoi saastua länsimaiden vaikutteista. Länsimaat valloittivat alueita ja teki niistä siirtomaitaan, mitä ne riistivät ja hallitsivat väkivallalla. Tämä väkivalta ja riistäminen ei sinänsä ollut uutta. Uutta oli se, että väkivalta ja riistäminen tuli ulkopuolelta ja oli ennen näkemättömän suurta ja järjestäytynyttä. Sitä tehostettiin uusilla aseilla ja uusilla hallintakoneistoilla.

Tunkeutuja oli kuin väkivaltaiset vanhemmat, jotka pahoinpitelivät adoptoitua lastaan. Jossain vaiheessa jossain huomattiin että maanosan pahoinpitely oli törkeää ja pitäisi toimia toisin. Jotkut jossain päättivät, että pahoinpitelyn lopettamiseksi, maanosa pitää ottaa huostaan, jottei tunkeutujat enää pahoinpitelisi sitä. Holhoojiksi määrättiin, yllätys yllätys, sama taho joka oli pahoinpidellyt maanosaa aiemmin. Holhoojat vaihtoivat riiston ja terrorin kehitysavuksi.

Holhoojat alkoivat "hoitamaan" piestyä maanosaa kehitysavulla. Annettiin rauhoittavana lääkkeenä rahaa ja aseita. Eli, tulevan demokratian rakennustarvikkeet. Kehitysavulla rakennettiin uusia diktatuureja ja aseilla taisteltiin niitä vastaan. Maitojauheella helpotettiin holhoojien huonoa omaatuntoa ja lisättiin syntyvyyttä, koska normaalisti vuosia imettäneet naiset, eivät enää imettäneet ja tulivat nopeasti uudestaan raskaaksi. Kehitysavulla "lahjottiin" ihmiset ulkoistamaan vastuunsa omasta selviytymisestään länsimaille.

Afrikkaan vietiin maahan tehtyjä reikiä, jotka aluksi olivat kaivoja, myöhemmin vain mudan ja saastan täyttämiä reikiä. Kehitysavun salakauppaa, millä rahoitettiin vallankaappauksia, loistoautoja ja palatseja, katsottiin sormienvälistä. Sen olemassa olo kiellettiin, vaikka se "hakkasi lapiolla" vasten avustajien kasvoja. Hyvän tahdon sokaisemat länsimaat lisäsivät rahaputkeen painetta, jotta putkenpäästä virtaava rahamäärä olisi suurempi kuin vuotokohdista pursuava rahamäärä. Tuloksena kuitenkin se, että vain vuotokohdat kasvoivat, kasvattaen eriarvoisuutta ja lisäten hirmuhallitsijoiden ja klaanien valtaa.

Avustusjärjestöjen lippaisiin rahaa laittavat ihmiset rauhoittelivat omaatuntoaan muutamalla kolikolla, samalla tarjoten luodin tai kaksi, kivääriin joka varmisti, ettei maanosa vaurastuisi. Nälkäpäivän keräykseen laitetulla lahjoituksella varmistettiin, että väestöräjähdys jatkaa kasvuaan. Ruokaavulla varmistettiin, ettei ole mitään syytä tehdä työtä elääkseen. Juhlapuheilla ja "projekteilla" varmistettiin, että naisten ja lasten kärsimykset lisääntyisivät. Miehet sentään pääsisivät sotimaan, pelaamaan korttia ja norkoilemaan, lasten kerätessä polttopuita ja naisten hakiessa vettä kilometrien päästä.

Tämän kaltainen saattaa olla tulevaisuuden tutkijoiden kuva historian sivuraiteesta, kehitysavusta. Tutkijat ihmettelisivät miksi toimiva yhteiskunta halusi tuhota "kehitysavullaan" maanosan ja tehdä siitä niin väkirikkaan, että ongelmat laajenisivat auttajamaihin. Tutkijat pohtisivat myös sen aikakauden syyllisiä, tietysti päättäjät olisivat tulevaisuuden "nurnbergin" oikeudenkäynnissä, missä kehitysavun hirmutekoja rinnastettaisiin natsien tekoihin, mutta mittakaavaltaan todettaisiin 1000 kertaisiksi. Ajan kansalaisia syytettäisiin järjestelmän tukemisesta ja he puolustautuisivat, kuten saksan kansalaiset aikoinaan, "Emme tienneet mitään pahaa tapahtuvan".

Loppulausuntona todettaisiin länsimaiden riistäneen afrikalta oikeuden, omaan vastuuseen, kehittää mannertaan. Lisäksi mainittaisiin syytetyn syyllistyneen kuolettavaan kansanlisääntymiseen, joka aiheutti satojen miljoonien kuoleman, ilman minkäänlaisia elinmahdollisuuksia.

Mikä on sinun, hyvä lukija, mielipiteesi. Olisiko nälkää näkevien ihmisten määrä pienempi ilman kehitysapua. Oletko mielestäsi saanut vastinetta avustussummalle, oletko mielestäsi oikeasti auttanut. Voitko väittää, ettei sinun avustustasi ole käytetty väärin. Voitko vannoa, ettei verorahoillasi ole ostettu aseita hirmuhallitsijoille. Kysyn vaan. Laita kommenttia perään.